Työllisyyspalvelujen tiedonkulkua parannettava

Mielipide julkaistu Kalevassa 12.1.2019

Sekä valtio että kunnat ovat vastuussa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä. Molemmilla on velvollisuus rahoittaa pitkäaikaistyöttömille työmarkkinatukea ja tarjota palveluja työnhakuun sekä työkyvyn ja osaamisen parantamiseen. Mukana työttömyyttä ehkäisemässä ovat valtion laitokset, kuten TE-palvelut ja Kela, sekä kuntien eri palvelualat, joiden tavoitteita tukevat myös yritykset ja järjestöt.

Oulussa etenkin valtion TE-palvelut ja Business Ouluun kuuluvat kaupungin työllisyyspalvelut tekevät tiivistä ja hyvää yhteistyötä työttömyyden ehkäisemiseksi. Vaikka näillä on yhteinen tahto ehkäistä työttömyyttä, yhteistyötä kuitenkin vaikeuttavat ulkopuoliset esteet. Sähköisten järjestelmien valuvikojen sekä työllisyys- ja tietosuojalainsäädännön vuoksi tieto työttömien työnhakijoiden taustoista ei kulje sujuvasti TE-palvelujen ja Oulun kaupungin välillä.

Käytännössä tilanne tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät kaupungin työllisyyspalvelujen asiakaspalvelijat saa taustatietoja työnhakijan työkokemuksesta tai hänen saamistaan työllisyyspalveluista. TE-palvelut ohjaa erityisesti pitkään työttöminä olleita työnhakijoita kaupungin työllisyyspalveluihin, mutta kaupungin palvelujen puolella on ensi alkuun pyydettävä työnhakijaa avaamaan työ- ja työnhakuhistoriansa.

Oulu saa myös Kelalta listan työnhakijoista, joille kaupunki maksaa osan työmarkkinatuesta. Lista ei kuitenkaan sisällä yhteystietoja, joiden avulla kaupunki voisi ottaa yhteyttä ja tarjota apua työllistymiseen.

Tilanne on toinen, kun valtio ostaa työllisyyspalveluja yritykseltä. Ostopalvelua tarjoavalle yritykselle voidaan välittää henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi. On merkillistä, ettei tämä hyvä käytäntö koske kuntia, jotka jakavat vastuuta työllisyydenhoidosta, myös sen kuluista. Tiedonkulun esteistä johtuen valtio ja kunnat tekevät osin päällekkäistä työtä, mikä tuhlaa veronmaksajien rahoja ja turhauttaa työtöntä työnhakijaa.

Lainsäädäntöä on tarkistettava siten, että tiedonvälitys onnistuu nykyistä sujuvammin valtion -- tai mahdollisen maakunnan -- ja kuntien työllisyyspalvelujen välillä. Tämä ongelma voidaan hoitaa, kun työllisyyteen liittyvää lainsäädäntöä uusitaan maakuntauudistuksen yhteydessä. Tietosuojasta ja -turvallisuudesta on jatkossakin pidettävä huolta, mutta tarvittavien lupien pyytäminen voidaan sisällyttää sähköisiin järjestelmiin ja palveluprosesseihin.

Osa kunnista on osallistunut työllisyyskokeiluun, jossa valtion ja kuntien työllisyydenhoito on yhdistetty. Tähän on kuulunut myös tietojärjestelmien avaus. Hyvät kokemukset kertovat, että kokeilun pohjalta tulisi rakentaa pysyviä käytäntöjä koko Suomessa. Tavoitteena tulee olla yhden luukun julkisrahoitteiset työllisyyspalvelut, joissa työtön saa aina hyvän ja nopean avun, oli palveluntarjoaja sitten valtio, maakunta, kunta tai yritys.

Jaana Isohätälä
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Business Oulun johtokunnan puheenjohtaja